Sähköasennukset ja sähköhuolto kiinteistössä

Kiinteistön sähköjärjestelmä on harvoin se asia, joka on mielessä ennen kuin jokin lakkaa toimimasta. Silti juuri säännöllinen huolto ja oikea-aikainen vikakorjaus ovat ne toimenpiteet, joilla sähköjärjestelmä pidetään turvallisena ja käyttökatkot mahdollisimman vähäisinä — usein ilman että koko järjestelmää tarvitsee uusia.

Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä sähköasennus ja sähköhuolto tarkoittavat olemassa olevassa kiinteistössä: milloin riittää huolto ison remontin sijaan, millaisia vikoja sähköjärjestelmässä tyypillisesti ilmenee, kuka sähköasennuksia Suomessa saa tehdä ja mitä työ maksaa. Lopuksi kerromme vaihe vaiheelta, miten sähköasennus etenee Korpisähkön kanssa.

Mitä sähköasennus tarkoittaa kiinteistön huollossa?

Olemassa olevien kiinteistöjen sähköjärjestelmät vaativat jatkuvaa kunnossapitoa ja huoltoa. Säännöllisellä huollolla varmistetaan sähköjärjestelmän turvallinen ja luotettava toiminta sekä ehkäistään vikoja ja käyttökatkoja.

Kiinteistön sähköjärjestelmän huoltoon voi kuulua esimerkiksi sähkökalusteiden, keskusten komponenttien, valaistuksen, lämmityslaitteiden ja ohjausjärjestelmien tarkastuksia, korjauksia ja komponenttien vaihtoja.

Milloin kiinteistön sähköjärjestelmä tarvitsee huoltoa eikä isoa remonttia?

Sähköjärjestelmä voidaan yleensä pitää huolto- ja kunnossapitotoimenpiteillä toimintakuntoisena, kun se on edelleen hyvässä kunnossa, sen laskennallista käyttöikää on riittävästi jäljellä eikä käytössä ole havaittu turvallisuutta vaarantavia vikoja tai puutteita.

Tällöin koko sähköjärjestelmää ei välttämättä tarvitse uusia, vaan tarvittavat toimenpiteet voidaan tehdä huolto-, kunnossapito- ja muutostöinä.

Millaisia sähköasennuksia Korpisähkö tekee?

Korpisähköllä on erityisen vahva osaaminen kiinteistöjen sähköjärjestelmien huollossa, kunnossapidossa ja olemassa olevien kiinteistöjen sähköjärjestelmien muutostöissä.

Yrityksen historia ulottuu vuoteen 1974. Vuosikymmenten aikana sähköasennuksia koskevat määräykset ja asennustavat ovat muuttuneet merkittävästi. Pitkä kokemus auttaa ymmärtämään eri-ikäisiä sähköjärjestelmiä ja toteuttamaan niihin tarvittavia huolto-, korjaus- ja muutostöitä.

Milloin tarvitaan sähköhuoltoa ja vikakorjausta?

Huoltoa ja vikakorjauksia tarvitaan, kun sähköjärjestelmässä havaitaan vika tai toimintahäiriö.

Esimerkiksi kytkimet ja pistorasiat kuluvat käytössä. Sähkökeskusten komponentteja, kuten kontaktoreita ja releitä, voidaan joutua vaihtamaan. Rele saattaa alkaa pitää ääntä, lämmityksen termostaatti voi lakata toimimasta tai sähköpatteri ei enää lämpene.

Myös valaistuksessa ja valaistuksen ohjausjärjestelmissä voi ilmetä vikoja. Esimerkiksi hämäräkytkimet ja liiketunnistimet voivat alkaa toimia epäluotettavasti.

Sähköjärjestelmä sisältää paljon kytkimiä, koskettimia, liitoskohtia ja muita komponentteja, jotka kuluvat ajan myötä ja voivat aiheuttaa erilaisia toimintahäiriöitä. Oikea-aikaisella huollolla ja vikakorjauksella voidaan usein estää pienen vian kehittyminen suuremmaksi ongelmaksi.

Kuka saa tehdä sähköasennuksia?

Sähkötyöt ovat Suomessa säänneltyä toimintaa. Kiinteitä sähköasennuksia saavat pääsääntöisesti tehdä sähköalan ammattilaiset, ja sähköurakointia harjoittavan yrityksen on täytettävä sähköturvallisuuslain vaatimukset. Sähkötöistä vastaavalla sähkötöiden johtajalla on oltava tehtävään soveltuva sähköpätevyys.

Sähköpätevyydet jaetaan kolmeen pääluokkaan:

Sähköpätevyys 3 (S3) oikeuttaa toimimaan sähkötöiden johtajana rajatuissa sähkölaitekorjaustöissä. S3-pätevyydellä voidaan esimerkiksi korjata sähkölaitteita ja vaihtaa yksittäisiä komponentteja sekä tietyin edellytyksin asentaa yksittäisen sähkölaitteen syöttöjohto. Pätevyys ei oikeuta kiinteistön sähkölaitteiston yleiseen rakentamiseen.

Sähköpätevyys 2 (S2) oikeuttaa toimimaan sähkötöiden johtajana enintään 1 000 voltin vaihtojännitteisten ja 1 500 voltin tasajännitteisten sähkölaitteistojen sähkötöissä. Tähän kuuluvat tyypillisesti kiinteistöjen sähköasennukset sekä niihin liittyvät muutos-, huolto- ja kunnossapitotyöt.

Sähköpätevyys 1 (S1) oikeuttaa toimimaan sähkötöiden johtajana kaikissa sähkötöissä hissitöitä lukuun ottamatta. S1-pätevyyttä tarvitaan esimerkiksi silloin, kun toimitaan myös yli 1 000 voltin vaihtojännitteisten sähkölaitteistojen parissa. Tällaisia järjestelmiä on esimerkiksi sähkönjakeluverkoissa ja suurjännitelaitteistoissa.

Tavallinen sähkönkäyttäjä saa tehdä vain erikseen sallittuja vähäisiä sähkötöitä, jos hän on perehtynyt työhön ja osaa tehdä sen turvallisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi asunnon sulakkeen vaihtaminen, sisustusvalaisimen liittäminen sokeripalalla sekä yksivaiheisen jatkojohdon tekeminen ja korjaaminen.

Kiinteitä sähköasennuksia, kuten tavallisen pistorasian tai valokatkaisijan vaihtamista, maallikko ei saa tehdä.

Saako sähköasennuksia tehdä itse?

Sähköasennuksia ei pääsääntöisesti saa tehdä itse. Poikkeuksena ovat edellä mainitut pienet, niin sanotut maallikkotyöt, joita saa tehdä riittävän osaamisen omaava henkilö.

Jos työn tekemiseen liittyy epävarmuutta, sähkötyö kannattaa jättää ammattilaiselle. Näin varmistetaan työn turvallisuus ja sähköjärjestelmän asianmukainen toiminta.

Kuinka paljon sähköasennus maksaa?

Sähköasentajan tyypillinen tuntiveloitus on noin 70–90 euroa sisältäen arvonlisäveron. Lopulliseen hintaan vaikuttavat työn laajuus, tarvittavat materiaalit, kohteen sijainti ja työn vaativuus.

Pienemmissä töissä kokonaiskustannukseen voivat vaikuttaa myös esimerkiksi matka-aika, huoltoautokulut ja tarvittavat materiaalit.

Miten sähköasennus etenee Korpisähkön kanssa?

1. Tarve ja nykyinen sähköjärjestelmä kartoitetaan

Asiakas huomaa sähköjärjestelmässä ongelman tai muutostarpeen. Pienemmissä töissä havaittu vika tai muutostarve ilmoitetaan Korpisähkön asiakaspalveluun, minkä jälkeen työ kirjataan toiminnanohjausjärjestelmään.

2. Korpisähkö arvioi työn laajuuden ja toteutustavan

Sähköasentaja arvioi työn laajuuden ja suunnittelee työn toteutusta. Työnkuvauksen perusteella asentaja pyrkii ennakoimaan tarvittavat työkalut ja materiaalit, sopii asiakkaan kanssa aikataulusta ja valmistautuu kohteessa tehtävään työhön.

3. Asentaja selvittää tilanteen ja valitsee toteutustavan

Paikan päällä asentaja tarkentaa työn toteutustavan. Vikatilanteessa hän selvittää vian aiheuttajan ja vikapaikan sekä tekee tarvittavat korjaukset.

4. Työ toteutetaan sovitun aikataulun mukaan

Työ suoritetaan sovitun aikataulun mukaisesti.

Jos työn aikana havaitaan suurempi korjaustarve, esimerkiksi rikkoutunut sähkömoottori tai kokonaan uusimista vaativa valaisin, sovitaan asiakkaan kanssa tarvittavista jatkotoimenpiteistä.

Kun jatkosuunnitelma on hyväksytty, työ saatetaan loppuun sovitun suunnitelman ja aikataulun mukaisesti.

5. Asennus tarkastetaan ja otetaan käyttöön

Tehdylle sähköasennukselle tehdään tarvittava käyttöönottotarkastus ennen käyttöönottoa. Käyttöönottotarkastuksessa varmistetaan aistinvaraisilla tarkastuksilla, mittauksilla ja testauksilla, että asennus on turvallinen ja vaatimusten mukainen.

Käyttöönottotarkastus koskee uusien asennusten lisäksi sähköjärjestelmien muutos- ja laajennustöitä. Tarkastuksesta laaditaan käyttöönottotarkastuspöytäkirja silloin, kun sitä edellytetään. Pienistä ja vähäisistä töistä, kuten yksittäisen asennuskalusteen vaihdosta tai lisäyksestä, ei välttämättä edellytetä erillistä käyttöönottotarkastuspöytäkirjaa.

Työn valmistuttua varmistetaan asennuksen asianmukainen toiminta ja tarvittaessa loppukäyttäjälle annetaan ohjeet uuden laitteen tai järjestelmän käyttöön.

6. Asiakas saa tiedon tehdystä työstä ja mahdollisista jatkohuollon tarpeista

Kun työ on valmis, asiakkaalle kerrotaan tehdystä työstä ja mahdollisista työn aikana tehdyistä havainnoista.

Tarvittaessa asiakkaalle annetaan ohjeet järjestelmän käyttöön ja huoltoon sekä kerrotaan mahdollisista myöhemmin suoritettavista korjaus- tai kunnossapitotoimenpiteistä.

Näin asiakas tietää, mitä kohteessa on tehty, miten järjestelmää käytetään ja vaatiiko se tulevaisuudessa huoltoa tai muita toimenpiteitä.

Yhteenveto

Kiinteistön sähköjärjestelmä koostuu suuresta määrästä komponentteja, jotka kuluvat käytössä ja vikaantuvat aikanaan. Kun järjestelmä on muuten hyvässä kunnossa ja käyttöikää on jäljellä, kokonaisuutta ei kannata lähteä uusimaan — huolto-, kunnossapito- ja muutostyöt pitävät sen turvallisena ja toimintakuntoisena huomattavasti pienemmällä investoinnilla.

Ratkaisevaa on oikea-aikaisuus. Ääntä pitävä rele, epäluotettavasti toimiva liiketunnistin tai kylmäksi jäävä sähköpatteri ovat merkkejä, joihin kannattaa reagoida ennen kuin pienestä viasta kehittyy suurempi ongelma. Kiinteät sähköasennukset kuuluvat aina ammattilaiselle, ja tehdylle asennukselle tehdään tarvittava käyttöönottotarkastus ennen käyttöönottoa.

Taloyhtiöille ja liikekiinteistöille säännöllinen kumppanuus on usein kevyin tapa hoitaa asia: tutustu kiinteistöjen sähköhuoltoon ja huoltosopimukseen, joiden avulla sähkötyöt pienistä suuriin hoituvat nopeasti ja edullisemmin.

Onko kiinteistössäsi sähkövika tai huoltotarve? Korpisähkö on hoitanut kiinteistöjen sähköjärjestelmien huoltoa, kunnossapitoa ja muutostöitä vuodesta 1974. Tilaa työ tai pyydä tarjous, niin selvitämme tilanteen ja korjaamme sen turvallisesti.